Ajatuksiani elämästä

Ajatuksiani elämästä

torstai 6. syyskuuta 2012

Rukouksia


Minulla on taipumusta kantaa toisten huolia. Olen lapsesta asti kantanut paljon vastuuta ja sama malli seuraa minua aikuisenakin. Olen yrittänyt opetella siitä pois, koska en jaksa väsymättä kantaa koko maailman murheita. Empaattisuudesta on usein hyötyä, mutta on siitä haittaakin. Ei aina osaa tehdä omia rajojaan. Mutta olen tosi empaattinen.

Lapsena opin rukoilemaan. Minulla on vakaa ja yksinkertainen usko siihen, että on olemassa rakastava Jumala, joka kuulee minua. Jumala, joka tietää ja antaa minulle, mitä tarvitsen ja ohjaa minun elämääni. Jumalalle en häviä koskaan, vaikka ihmiset hylkäisivät. Miksi minun elämäni meni niin tai näin, Hän tietää. Minä ymmärrän ehkä vasta joskus myöhemmin. Niin minä uskon.

Rukous on minulle ajatus, että auta. Pyyntö. Että anna voimia. Lohduta. Siunaa. On se myös kiitos, että elämässäni on näin hyvin. Olen saanut enemmän kuin osasin pyytää.

Tuntuu hyvältä, että on enemmän kysymyksiä kuin selviä vastauksia. Totuus on niin monimutkainen juttu. Koska olen kasvanut tiukan fundamentalistisessa opissa ja irtautunut kivuliaasti siitä, minun on vaikeaa sitoutua mihinkään uskonnolliseen liikkeeseen. Silti kaipaan jotain, mutta en halua, että kukaan sanelee minulle mitään.

Olen rukoillut viime aikoina apua läheisilleni, ystävilleni. Ehkä se on enemmän itselle lohdutukseksi, mutta sitäkään merkitystä ei voi vähätellä. On tuntunut toivottomalta. Että ei hyvä voita. Hiljattain sain vastauksia: käänne parempaan. Itketti. Kyllä ne ihmisten rukoukset kuullaan.

2 kommenttia:

  1. Voimia ja siunausta elämääsi :) !

    VastaaPoista
  2. Olen käynyt läpi itse saman hyvin raskaan irtautumisen ko. liikkeestä. Oli myös lohduttavaa huomata, että vaikka ihmiset hylkäävät, Jumala ei koskaan. Hän on antanut valtavasti tukea ja rohkeutta elää aidosti omaa elämää, omana itsenä. Tie on ollut pitkä ja raskas, toisinaan hyvin yksinäinen ja lohduton. Mutta kaiken aikaa tuki ja lohdutus ovat olleet hyvin lähellä, rukouksen päässä. Olen onneksi löytänyt vahvan henkisen kodin kirkosta ja ihmisistä siellä. Saan siitä paljon voimaa arkeen.
    Rukoilen sinulle voimia ja siunausta elämääsi!

    VastaaPoista