Ihana rauhallinen viikonloppu takana. Näitä on viime aikoina onneksi ollut useampia: nautin näistä niin kovasti. Emme tee oikein mitään, tai korkeintaan kivoja kotiasioita. Se on arjen oravanpyörälle hyvää vastinetta. Ja toisaalta, muuta ei oikein jaksakaan. Ennen kuljimme viikonloppuisin ympäri Suomea kylässä, sukulaisissa, reissuissa. Nyt pysymme kotona. Näin on hyvä ainakin toistaiseksi.
Arjen oravanpyörä pyörii pikkulapsiperheessä tasaisen varmasti hoito-työ-kauppa-koti -reittiä. Melkein koko ajan on kiire. Se on yllättävän väsyttävää. En jaksaisi viikonloppuisin mitään ylimääräistä. On tässä varmaan muutakin väsymystä kuin vain fyysistä. Nyt kuitenkin tuntuu, että alan kyetä katsomaan vähän kauemmaskin. Pitkään aikaan en ole jaksanut katsoa pitemmälle, haaveilla mistään.
Tänä viikonloppuna olen haaveillut joulusta. Eka kertaa ikinä aiomme olla joulun omassa kodissa. Eka kertaa ikinä saan oman joulukuusen. Oma jouluateria. Oma joulupukki. Ihanaa! :) Innostuin niin, että aloin suunnitella heti joulua. Mitä söisimme, miten koristelisin kotia. :) Tänä vuonna jouluun ei satu paljon ylimääräisiä vapaapäiviä. Emme käytä niitä vähiä ajamalla edes takaisin Suomea autolla ruuhkassa.
Suunnitteilla on myös miniloma kahdestaan mieheni kanssa. Odotan sitä kovasti. Tykkäämme matkalla nauttia kulinaristisista nautinnoista, selkokielellä sanottuna paikallisesta ruoasta ja juomasta. Toki normaalien turistijuttujen lisäksi. Vaihtelu virkistää, antaa suorastaan voimia jaksaa taas. Ei sitä kovin kauas tarvitse mennä, että irtoaa arjestaan.
