Ajatuksiani elämästä

Ajatuksiani elämästä

maanantai 28. tammikuuta 2013

Jääprinsessa

Joulupukki toi luistimet kokoa 27 tyttärelleni. Hän oli niitä kovasti toivonut, enkä minä sen kummemmin miettinyt, onko kolmevuotias oikea ikä opetella luistelemaan. Oppii, jos haluaa, niin ajattelin. Päiväkodissa alkoi hiihtäminen myös pienten ryhmässä. "Monosukset on parhaat", neuvoivat tädit.

Kävimme katsomassa suksia kaupassa ja kauhistuin hintoja. Ei tosiaankaan meille osteta niin kalliita urheiluvälineitä kolmevuotiaalle! Sitähän ei tiedä, vaikka tytär luistelisi kerran ja se olisi sitten siinä ja sama voisi käydä hiihtoharrastuksellekin. Ja ensi vuonna jälleen uudet koot ja välineet. Siispä puskaradio laulamaan ja etsimään käytettyjä suksia ja monoja. Ne hienosti löytyivätkin, kiitos siitä!

Tammikuu meni meillä pitkälti sairastaessa, joten luisteluharjoitukset jäivät väkisin kuun lopulle. Viikonloppuna kävimme kokeilemassa ensimmäistä kertaa, miltä tuntuvat luistimet jalassa pikkuneidistä. Itsekin etsin omia luistimiani, mutta minne lie hautautuneet, ei löytynyt. En muistakaan, montako vuotta on edellisestä luistelusta. Monta, se on varmaa. Tytär jaksoi ensiyrittämällä jäällä ehkä viisi minuuttia, ja sitten väsyi. Kentän reunalla olevat keinut veivät voiton haparoinnista luistimilla.

Toisella kerralla jäälle sattui päiväkotikaveri, joka jo osasi luistella. Malli olikin nyt tarpeen motivaation kasvattamiseksi. Olimme onneksi Aino -kirjoista lukeneet, että myös Ainoa harmitti, kun ei heti onnistunut ja että harjoittelemalla Ainokin oppi. Muistuttelin satukirjasta siinä, että pikkuisen harjoittelemalla kyllä tytärkin oppisi. Nyt neiti osasi jo hieman varata painoaan luistinten päälle. "Minä olen jääprinsessa!", hän hihkui ja nosteli jalkojaan hämmästyttävän korkealle. Kolmevuotiaan päätä ei pelko pakota eikä kaatuminen kauhistuta.

Lauantai-iltana jäällä oli mukava tunnelma. Monia perheitä ja nuoriakin luistelemassa. Keksin jo, että lämmin kaakao tai mehu voisi sopia sinne luistinten riisumisen jälkeen. Niin siinä taitaa käydä, että talviurheilu palaa meidän iltoihimme. Ainakin nyt, kun on lapselle varusteet hankittu.

2 kommenttia:

  1. Ihana! Onnellisia hetkiä oman perheen kanssa luieteluharjoitusten parissa. Meilläkin mietitään, hommatakko lapsille talviurheiluvälineitä vai jätetäänkö vielä ensi talveen. Hanna K

    VastaaPoista
  2. Onpas kiva lukea myös F:n kuulumisia :)

    VastaaPoista