Ajatuksiani elämästä
lauantai 14. syyskuuta 2013
Kädet multaan
Lähestyvä vauvan toimitusaika aiheuttaa monilla odottajilla niin sanottua pesänrakennusvimmaa. Minä en enää taivu suurempiin siivousoperaatioihin, vaikka sitä riittäisi, mutta puutarhatyöt ovat ilo, johon tartun mielelläni. Eihän sitä tiedä, vaikka pian olisi jo aika, ja syyskukat jäisivät laittamatta. Sitä en halua. Ulkona lempeässä syyskesän säässä hääräily rauhoittaa ja lohduttaa. Kesäkukkien raatoja tuntuu hyvältä viedä pois, ja laittaa uusia syksyisiä tilalle. Tänä vuonna ehdin paikalliselle puutarhalle hakemaan riippuvaa hopealankaakin ennen kuin se myytiin loppuun. Luulenpa, että näistä kukista on vielä paljon iloa, kun väsyneenä vauvaani hoivailen syksyn mittaan. Kukat ovat minulle iso ilon aihe, vuodenajasta riippumatta.
Ja sitten vain kynttilöitä pihalle palamaan, kun ilta pimenee. Syksy saa tulla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onnea loppumetreille! Milloin sulla on la? Ihanaa syksyä koko teidän perheelle. Meille syntyi tyttölapsi viikko sitten. En muistanutkaan, miten onnellista on omistaa vastasyntynyt oma rakas vauva. Terv. Hanna Koo
VastaaPoistaKiitos Hanna, ja onnea vauvan johdosta. En halua kertoa laskettua aikaa, koska ei hän kuitenkaan silloin tule. Ei pitäisi enää kauan mennä. Kerron kyllä sitten, kun tulokas on saapunut. :)
VastaaPoistaHei vielä...
VastaaPoistaJännityksellä odotan vauva-uutista. Ja h-hetki tulee sitten kun on sen aika. Onnea vielä tulevaan! Hanna Koo